Kukoistava yrttitarha parvekkeella

Mulla on vallan jäänyt raportoimatta kuinka meidän keväällä viljelylle yrttitarhalle kävi. Meistä ilmeisesti on muokkautunut pieniä kaupunkiviljelijöitä, sillä pienistä taimista on pöhähtänyt varsinainen yrttiplantaasi.

Kiitokset tästä kuuluu pitkälti herralleni, jonka vastuulla yrttien kastelu on ollut koko kesän. Aikaisempina kesinä olemme nimittäin huomanneet, että jos molemmat kastelevat kesäkukkia, ne hukkuvat alta aikayksikön.

Mutta nyt järjestäytyneen kastelujärjestelmän avulla basilikat, persiljat, sitruunamelissat, oreganot ynnä muut voivat mainiosti. Ruohosipuli taitaa olla ainoa, joka on osoittanut mieltään kitukasvuisuudellaan.

Viljelyinnon vieminä hankimme vielä ensimmäisten idättämisien jälkeen minitomaattipuskan Plantagenista ja chilipuskan K-raudasta. Niin ja viimeisenä laitoimme vielä herneet ja mansikat itämään. Yksi hernepalko ainakin on tulossa, mutta siitä ei taida ihan keitoksi asti riittää. Ensimmäiset mansikat eivät taida tälle suvea ehtiä. Kasvua toki hillitsee se, etteivät nämä vihannat pääse kasvamaan avomaalle, vaan ovat sisäsiististi parvekkeella.

Hienosta sadosta huolimatta nyt ollaan jälleen uuden probleeman edessä. Nimittäin nyt kun yrtit on saatu niin hienosti kukoistamaan, niin eihän niitä malta syödä. Lähtökohta kun oli saada yrtit pysymään edes jollain tapaa hetken hengissä. Toinen uhka puolestaan on se, että taloutemme pääviljelijä on poissa seuraavan viikon ja kasteluvastuu siirtyy minulle. Voi olla, että laulelen täällä Rauli Badding Somerjoen sanoin ”kuihtuu kesäinen maa…”

Yrttisatoa

Tuholainen plantaasilla? Ehei, se on minikuokka.

Minikasvihuoneen katto tuli viinilasissa kasvaneelle basilikalle vastaan.

Joko tämä chili on vihreää lajia tai sitten se on raaka.

Pari minitomaattia odottaa vielä punastumistaan.

No nyt alkoi tehdä pastaa mieli! Ehkä tästä malttaa pari lehteä napata.